Arthritis oshike?

0
547

OArthritis oyina omaludi mahapu, a pitilila pefele, no ena omapango elili nokulili. Ashike eeArthritis edi hatu mono luhapu, unene tuu moshiwana shetu odili mbali:
1. Osteoarthritis
2. Rheumatoid arthritis.
Osteoarthritis omukifi weengolo, oo hatu mono luhapu unene tuu movakulupe vetu. Ohau etwa keengolo ngee tadi kulupa, oukokotenga vopomashakeneno eengolo tava lika po, nosho yoo tuu eenhumba edi da dingilila eengolo tadi ende tadi kulupa notadi dindi. Osteoarthritis ohai kwata ashike eengolo. Oukokotenga vopokati komakipa ove lile po okukwafa omakipa aha kumafane, voo tava kwafa oshiviha sholutu shi ha ehameke eengolo. Ngee nee olutu tali kulupa, oukokotenga ava ohava ende yoo tava kulupa, notashi eta omakipa akale taa kwatafana po tapa di nee ouyehame.

ORheumatoid Arthritis omukifi yoo weengolo, ha u etwa kovakwaita volutu (immune system) tava lwifa oukokotenga nosho yo eenhumba odo dili peengolo. Omanga oOsteoarthitis hai dulu okukwata ongolo imwe, oRheumatoid arthritis ohai kwata eengolo dihapu poshikando keembinga adishe dolutu. Ngee oya kwata oungolo vokeenyala dombinga imwe, otai kwata yoo oungolo vokeenyala vombinga ikwao. ORheumatoid Arthritis ohai kwata yoo ovanyasha, ohai dulu oku tandavela mofamili, yoo ohai eta omunhu a kale ta vele koitukulwa imwe yolutu ngaashi omesho, oshipa nosho tuu. Eshi hashi eta ovakwaita volutu va lwife oukokotenga veengolo moRheumatoid Arthritis inashi yela naanaa.

Oshike hashi eta omukifi weengolo
Cartilage (okakokotenga) okaima kapukapu keli keshe pongolo molutu loye. Ohaka amene ongolo eshi taka kwafa okuhumbata keshe tuu oudjuu wa yukifwa pongolo oyo tuu oyo. Ongee oshiviha sholutu meengolo dokomaulu, ile oshiviha shoshiima we shi humbata meengolo domomaoko. Ngee okakokotenga aka ka mono oupyakadi, nena ongolo oyo otai kwatwa koArthritis. Olutu ngee tali kulupa, noukokotenga ava otava ende yoo tava kulupa.

Ngee ongolo imwe molutu loye oya kwatwa keembakiteli (infection), eshi otashi dulu yoo oku eta enyonauko loukokotenga ovo, shoo shi ete oarthritis. Oarthritis ohai dulu yoo okutandavela mofamili.

Omadidiliko omukifi weengolo (arthritis) okuli ngahelipi?
Eengolo tadi ehama
Eengolo tadi kukuta
Eengolo tadi dindi
Eengolo itaadi li tonyo vali nawa
Oshipa shopeengolo tashi tilyana
Ovanhu vahapu ohava udu unene ouyehame efimbo longula
Omunhu ngee okuna oRheumatoid Arthritis oha udu yoo eloloko nosho yoo ekane po lehalo lokulya. Oha dulu yoo okukala ena eenghono dohonde da wa pedu (anaemia) ile a pupyalelwa. Ngee oRheumatoid arthritis inai hakulwa otashi dulu okweeta enyonauko leengolo.

Arthritis ohayi kolekwa ngahelipi (diagnosis)?
Ndokotola woye oteku konaakona manga, ndele ta pamhadala eengolo doye. Ota tale yoo ngee eengolo doye odina omeva, oda dinda, odi pyu, nongeenge oshipa osho shi li peengolo odo osha tilyana. Ota tale yoo ngee eengolo doye otadi li nyenge ngoo ngaashi dina okuli nyenga ile oda kukuta.

Ndokotola woye ota dulu yoo oku ku kufa ohonde nosho yoo omeva mongolo opo a tume kolabola, yoo oikonaakonwa ei ika konaakonwe ku talike kutya omunaudu okuna oarthritis ilipi po.

Ndokotola woye ote ku tumu yoo komafano ngaashi X-ray, CT scan ile MRI scan opo a koleke tuu shili kutya heeno oarthritis oyo tai ku etele ouyehame.
Arthritis ohai hakulwa ngahelipi?

Elalakano lepango lomukifi weengolo okushunifa ouyehame womunaudu pedu, nokukeelela eengholo diha mone vali oupyakadi. Oshina yoo oshilonga oku kaleka eengolo tadi linyenge nawa, opo di ha kukute. Ndokotola ota dulu oku ku pa omiti da yooloka opo aishe eyi ya tumbulwa apa i wanifwe po.

Opena omiti dihapu hadi yandjwa kundokotola, dokukwafa omunhu ngee ena omukifi ou weengolo. Kundafana nee nandokotola woye kombinga yomiti da yooloka dokukwafa omunhu ena omukifi weengholo.

Meemhito dimwe omunaudu ota dulu yoo okuufilwa etando molwomukifi ou weengolo. Etando eli luhapu ohali kala la kwatela mo okutanda mo ongolo oyo ya mona oupyakadi koarthritis, moo tamu tulwa ongolo yoshitenda. Etokolo eli ohali li kolelele koinima ngaashi: eedula domunaudu, onghalo yeengolo dikwao molutu nosho tuu. Ouyelele ou oto dulu okuu pewa kundokotola ile komupangi.

Okudeula olutu (excersise) ohashi kwafa lela okuhwepopaleka omukifi ou weengolo. Omunhu ena oarthritis okwa pumbwa oku kala ta deula olutu neengolo daye. Ota dulu oku kala hai kovadeuli vowina (physiotherapists), yee ota dulu yoo oku kala hai keenhele ngaashi keegym, oko ta pumbwa okulongwa omikalo dihapu dokudeula olutu laye nosho yoo eengolo daye.

Oshiviha shihapu kashiwa komunhu ena omukifi weengolo shaashi otashi ehameke unene oukokotenge ovo veli pomashakeneno omakipa, unene tuu komaulu.
Omukifi weengolo ohau eta nee oupyakadi washike molutu?

Kapena naanaa omukalo washiivika wokukeelela omukifi ou. Eshi olutu tali kulupa, eengolo nado otadi ende yoo tadi kulupa. Ngee omunhu okuna omukifi weengolo ndele ina mona ouhaku uli nawa ota kala ta ehama, poo opena omhito eengolo ndi mone oupyakadi ngaashi: okukukuta, okuendama kweengolo, nomunhu ota dulu oku kala itaa dulu oku enda nawa.
Ashike epango lili mondjila otali dulu oku shunifa ouyehame pedu. Oinima ei twa koneka tai kaleke omukifi weengolo kokule ongaashi:
Okudeula olutu loye (exercise)
Oku kala una oshiviha shayeleka
Oku longifa omiti odo to pewa kundokotola woye
Mona nee ndokotola woye nge ouna omadidiliko omukifi weengolo ngaashi a tumbulwa moshinyolwa eshi.

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here